Päästöttömän sähköntuotannon suosio kääntyi laskuun
Suomalaisten mielestä poliittisilla päätöksillä pitäisi ensisijaisesti tavoitella kohtuullista energian hintaa ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä, ilmenee Energiateollisuus ry:n tilaamasta Energia-asenteita käsittelevästä tutkimuksesta. Tulos on muuttunut vuoden takaisesta, jolloin tärkein tavoite oli päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeiseksi mainittu tavoite edelleen. Energian hinnan merkitys on noussut nyt kaksi peräkkäistä vuotta. Ihmisten halukkuus maksaa energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi on laskenut selvästi kaksi vuotta peräkkäin. (2018 50 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä, 2019 42 %, 2020 38 %).
Väitteen ”ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka” kannatus kääntyi laskuun 2019. Tulos on pysynyt edellisen vuoden tasolla myös kuluvan vuoden aikana. Naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut tukevat väitettä selvästi muita enemmän, muissa ryhmissä energian hinta koetaan vielä tärkeämmäksi.
- Ilmastotietoisuus oli korkeimmillaan syksyllä 2018, kun teema oli runsaasti esillä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Eduskuntavaalien yhteydessä 2019 näkyi myös ilmastodenialismia, joka vaikutti kyselymme tuloksiin. Nyt ilmasto on ollut vähemmän esillä, energian hinta taas on puhuttanut paljonkin. Ymmärrän, että hinta huolettaa, mutta se, mihin meillä ei todellakaan ole varaa, on ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönti, Leskelä jatkaa.
Sähkön energialähteinä aurinko (89%) ja tuuli (80%) ovat säilyttäneet suosionsa kysyttäessä, että mihin suuntaan sähköntuotantoa halutaan kehittää. Myös muu päästötön tuotanto on säilyttänyt asemansa. Puuhun ja muuhun bioenergiaan sekä vesivoimaan panostaisi 56% vastaajista. Ylivoimainen enemmistö joko kasvattaisi vesivoiman osuutta tai pitäisi sen ennallaan. Vähentämistä kannattaisi vain 9% vastaajista. Heidän osuutensa on noussut viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä.
Ydinvoiman käyttöä lisäisi 42 prosenttia vastaajista, alle neljännes vähentäisi, ja reilu neljännes pitää tämänhetkistä tuotantotasoa sopivana. Ydinvoiman kannattajia on kaikkien eduskuntapuolueiden äänestäjien keskuudessa edelleen enemmän kuin vastustajia. Kannatus on edelleen historiallisen korkealla tasolla, vaikka pientä laskua edelliseen vuoteen onkin.
- Rakenteilla oleva vähäpäästöinen sähköjärjestelmämme perustuu ydinvoimaan perusvoimana, tuulivoiman osuuden kasvuun, ja vesivoiman säätökapasiteettiin, jota ilman tuulen osuus ei kasva, toteaa Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. – Muutokset asenteissa ovat vähäisiä, mutta on syytä toivoa, että suuntaus ei jatku. Vesivoimalle ja ydinvoimalle ei ole olemassa korvaajaa, Kostama jatkaa.
Kaukolämmön tuotannossa ilmastoystävällisyys ohjaa valintoja. Aurinkolämpö, jätteet ja hukkalämpö saavat eniten kannatusta kaukolämmön energialähteinä (43-47 % vastaajista). Seuraavaksi eniten kannatusta saavat puu ja muu bioenergia, lämpöpumppulämpö ja pienydinvoimalat (22-31). Turpeen ja kivihiilen kannatus jää hyvin vähäiseksi.