Siinä missä meillä on nykyään nuori naispääministeri Sanna Marin, meille voi tulla ensi vuodesta lähtien aivan uudenlainen eduskunta – nimittäin sen verran monta nykyistä istuvaa kansanedustajaa on kertonut lopettavansa, ainakin tältä erää.
Kuinka paljon seuraat päivän politiikkaa? Oletko kiinnostunut siitä edes vaalien aikaan? Ensi keväänä on edessä jälleen nimittäin eduskuntavaalit, ja jokaisen äänestäjän olisi hyvä seurata sen verran päätöksentekoa, että voisi omalla äänellään osallistua vaikuttamiseen. Seuraamalla politiikkoja ja puolueita, voi hyvinkin löytää sen oman puolueensa tai henkilönsä, jonka tekemiset ja lausunnot sopivat omaan ajatteluun. Tässä muutama poliitikko esittelyssä, ja lisää löytyy suomenpolitiikka.fi sivustolta.
Vaikka vaalityössä mennään yhä 2020-luvullakin pitkälti vanhojen askelmerkkien mukaisesti, eli se puolueen näkyvyys pitää olla nähtävillä ja aistittavissa niin kaduilla kuin toreilla, on myös tämä digitaalisuus ja erilaiset digimediat ottaneet oman osansa – siksi tämäkin sivu on mahdollinen vaalityön edistäjä, omalta osaltaan. Eduskuntavaalit 2023 ovat jälleen omalla tavallaan käänteentekevät tuleville vuosille ja tulevien vuosien päätöksille.
SDP ja 2023 vaalit
Istuvista kansanedustajista ehdolla ovat työministeri Tuula Haatainen ja Eveliina Heinäluoma. Pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomioja ei lähde enää ehdolle. Demareiden jäsenäänestyksen voittanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka siirtyy Uudeltamaalta Helsinkiin. Haastajana vaaleihin lähtevät varakansanedustaja Pilvi Torsti ja dosentti Ville Jalovaara, joka pärjäsi hyvin kuntavaaleissa. Sdp sai viimeksi lisäpaikan Uudeltamaalta. Puolueen istuvat kansanedustajat ovat lähdössä ehdolle Helsinkiin siirtyvää Timo Harakkaa lukuun ottamatta. Harakalta jaossa on 5 500 ääntä. Ehdolla ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, entinen pääministeri Antti Rinne, Maria Guzenina, Kimmo Kiljunen, Hussein al-Taee ja Johan Kvanström. Eduskuntaan paluuta yrittää viime vaaleissa varasijalle tippunut viestintätoimisto Milttonin johtava neuvonantaja Joona Räsänen. Haastajia ovat Järvenpään kaupunginhallituksen ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen sekä Demarinuorten ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pinja Perholehto.
Ehdolla ovat myös perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ja Eeva-Johanna Eloranta. Salolainen kansanedustaja Katja Taimela luopuu eduskunnasta. Hänen tilalleen Salon Sdp:n haluaisi Salon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Saku Nikkasen. Haastajana on myös Sdp:n entinen puoluesihteeri ja Raision entinen kaupunginjohtaja Ari Korhonen.
Satakunnassa Sdp nousi perussuomalaisten ohi takaisin suurimmaksi puolueeksi. Sdp:n moninkertainen ääniharava Kristiina Salonen on jälleen ehdolla eduskuntaan, kuten myös viime vaaleissa eduskuntaan noussut Heidi Viljanen. Sen sijaan perhevapaalla olevaa kansanedustaja Krista Kiurua ei ole asetettu vielä ehdolle. Kiuru on hakenut Porin kaupunginjohtajaksi. Hämeen vaalipiirissä Sdp oli viime vaaleissa suurin puolue. Kaikki Sdp:n istuvat kansanedustajat ovat ehdolla: kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Tarja Filatov, Johannes Koskinen ja Mika Kari. Haastajana on Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén.
Sdp nousi viime vaaleissa Pirkanmaan suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohi. Ääniharavana oli 19 000 äänellään nykyinen pääministeri Sanna Marin, joka asettuu jälleen Pirkanmaalta ehdolle. Istuvista kansanedustajista ehdolla aikovat olla myös Ilmari Nurminen, Pia Viitanen ja Marko Asell. Jukka Gustafsson ei asetu enää ehdolle.
Sdp:n ääniharava Merja Mäkisalo-Ropponen jää pois eduskunnasta. Istuvat kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Tuula Väätäinen ovat ehdolla. Viimeksi täpärästi varasijalle jäänyt Teollisuusliiton järjestämistoimitsija Timo Suhonen hakee nyt revanssia. Väätäinen ohitti Suhosen viimeksi tarkastuslaskennassa 29 äänellä.
Vaasassa Sdp:n ehdokkaista eniten ääniä keräsi EU-komissaariksi valittu Jutta Urpilainen. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Matias Mäkynen, joka on nyt uudelleen ehdolla. Ehdolla aikoo olla myös kansanedustaja Kim Berg.
Sdp:n kansanedustajat Riitta Mäkinen ja Piritta Rantanen lähtevät ehdolle. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ei ole ilmoittanut vielä aikeistaan ja Raimo Piirainen ei ole päättänyt, lähteekö hän ehdolle. Vastaavasti Lapissa kansanedustajaa Johanna Ojala-Niemelää ei ole nimetty myöskään vielä ehdokkaaksi.
Keskusta ja 2023 vaalit
Entäpä sitten meidän nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko, ei hänkään aina säästele sanomisiaan. Hän on sanonut mm.
Haluan, että Keskusta on perheiden paras puolestapuhuja, huolien ja toiveiden kuuntelija.
Keskustan kansanedustajista puolustusministeri Antti Kaikkonen on lähdössä ehdolle, mutta eduskunnan puhemies Matti Vanhanen jättää eduskunnan. Takaisin eduskuntaan pyrkii varakansanedustaja, maatalousyrittäjä Eerikki Viljanen. Ehdolla on myös entinen puoluesihteeri, pastori Timo Laaninen. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja kansanedustaja Esko Kiviranta ovat molemmat ehdolla. Kansanedustaja Eeva Kalli on ehdolla. Hänet valittiin juuri eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Hilkka Kemppi on uudelleen ehdolla. Ehdokkaaksi houkutellaan viime vaaleissa pudonneita kansanedustajia Martti Taljaa ja Juha Rehulaa. Ehdolle aikovat myös elinkeinoministeri Mika Lintilä ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sekä kansanedustajat Pasi Kivisaari ja Mikko Savola.
Keskustan on vaikea täyttää erityisesti Sipilän jättämää aukkoa ja paikkaajia etsitään vielä. Ehdolle on lähdössä kuntavaaleissa hyvin pärjännyt oululainen poliisi Lauri Nikula. Pohjois-Pohjanmaan piirin puolelta ehdokkaaksi voitaisiin nimetä esimerkiksi viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Ulla Parviainen tai europarlamentista pudonnut entinen kansanedustaja Mirja Vehkaperä, joka on Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kainuun puolelta lista on jo täysi.
VIIMEISIMPIEN puoluekannatusmittausten perusteella kokoomus olisi kasvattamassa kannatustaan peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä vuoden 2019 vaaleihin verrattuna, mikä tarkoittaa kansanedustajapaikkojen määrän kasvua. Viimeksi kokoomus jäi vaaleissa kolmanneksi.Myös pääministeripuolue Sdp:n kannatus on tällä hetkellä reilun prosenttiyksikön korkeammalla kuin viime vaaleissa.