ESG

ESG tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Se tarkoittaa ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan liittyvien tekijöiden systemaattista huomioimista yrityksen strategiassa, riskienhallinnassa, päätöksenteossa ja raportoinnissa.

Mitä ESG tarkoittaa?

ESG ei ole erillinen vastuullisuuden muoto, vaan tapa jäsentää vastuullisuuteen liittyviä teemoja. Environmental kattaa ympäristö- ja ilmastovaikutukset, Social henkilöstön, ihmisoikeudet ja sidosryhmät, ja Governance hyvän hallinnon, riskienhallinnan, eettiset toimintatavat ja päätöksenteon läpinäkyvyyden.

Environmental – ympäristö

Ympäristöulottuvuuteen kuuluvat muun muassa ilmastovaikutukset, energiankäyttö, päästöt, materiaalit, jätteet, vesi ja luonnon monimuotoisuus. Yrityksen kannattaa tunnistaa sekä omat vaikutuksensa että riippuvuutensa luonnonvaroista ja energiasta.

Social – ihmiset ja yhteisöt

Sosiaalinen ulottuvuus kattaa henkilöstön työolot, työturvallisuuden, yhdenvertaisuuden, osaamisen, ihmisoikeudet, toimitusketjujen työolot sekä vaikutukset asiakkaisiin ja paikallisyhteisöihin.

Governance – hyvä hallinto

Hyvä hallinto eli Governance kattaa johdon vastuut, sisäisen valvonnan, korruption ehkäisyn, verot, tietosuojan, riskienhallinnan, palkitsemisen ja eettiset toimintaperiaatteet. Hyvä hallinto yhdistää vastuullisuustavoitteet yrityksen normaaliin johtamiseen.

ESG yrityksen strategiassa

ESG-työ alkaa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta. Yrityksen kannattaa valita muutama liiketoiminnan kannalta tärkeä teema, asettaa niille tavoitteet ja mittarit sekä määrittää vastuut. Tavoitteet toimivat parhaiten, kun ne kytketään investointeihin, hankintoihin ja johdon päätöksentekoon. Kansainvälisenä viitekehyksenä voi hyödyntää myös UN Global Compactin kymmentä periaatetta.

ESG ja rahoitus

ESG-tiedot voivat vaikuttaa yrityksen rahoitukseen, sijoittajasuhteisiin ja asiakkaiden valintoihin. Rahoittajat ja suuret yritysasiakkaat voivat pyytää tietoja esimerkiksi päästöistä, henkilöstöstä, hallinnosta ja toimitusketjuista myös sellaisilta pk-yrityksiltä, joilla ei ole omaa lakisääteistä kestävyysraportointivelvoitetta.

ESG pk-yrityksessä

Pk-yrityksen ei tarvitse rakentaa raskasta ESG-järjestelmää aloittaakseen. Usein riittää, että yritys tunnistaa tärkeimmät ympäristö-, henkilöstö- ja hallintoteemat, määrittää niille muutaman käytännön tavoitteen ja pystyy vastaamaan asiakkaiden tai rahoittajien keskeisiin tietopyyntöihin. Tärkeintä on, että tiedot ovat todennettavia ja niitä seurataan samalla tavalla vuodesta toiseen.

Tutustu myös vastuullisuuden pääoppaaseen, ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen, taloudelliseen vastuuseen ja vastuullisuusraportointiin. ESG:n käytäntöjä syventävät lisäksi artikkelit viherpesusta ja vastuullisuusstrategiasta, yrityksen resilienssistä, yrityksen läpinäkyvyydestä, vastuullisesta teknologiasta, sosiaalisen vastuun mittaamisesta, vastuullisesta sijoittamisesta, vastuullisuudesta liiketoiminnassa ja vastuullisesta tekoälystä.

Vuoden 2026 sääntelyä ja raportointia syventävät uudistetut ESRS-standardit, kaksoisolennaisuus, CSDDD:n huolellisuusvelvoite, VSME-standardi, vastuullisuus tarjouskilpailuissa ja asiakkaan vastuullisuuskysely.