Suomeen tarvitaan talouskasvua, työtä sekä määrätietoisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puoliväliriihessä hallituksella on tuhannen taalan paikka muuttaa Suomen kurssia. Rakennusteollisuus RT odottaa riihestä ratkaisuja, joilla edistetään tki-hankkeita, kuntien investointeja ja korjausrakentamista, asuntomarkkinoiden toimivuutta sekä liikenneverkon kehittämistä.
Hallituksella on ainakin paperilla monia hyviä ja kannatettavia tavoitteita ja aikomuksia. Puheet eivät kuitenkaan riitä, vaan nyt viimeistään tarvitaan vaikuttavia päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi, huomauttaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Ilmastotavoitteiden osalta kunnianhimo on jo korkealla. Samalla, kun kirimme ilmastotavoitteitamme, miksemme edistäisi myös työllisyystavoitteitamme? Nämä kaksi tavoitetta eivät sulje toisiaan pois. Rimaa pitää kuitenkin nostaa niin, että tehdyt toimet lisäävät aidosti työllisyyttä ja käynnistävät konkreettisia kilpailukykyä parantavia investointeja.
Tutkimusten mukaan rakennettu ympäristö tuottaa yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja energiankulutuksesta. Panostukset kiertotalouteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja digitalisaatioon lisäämiseen rakennetussa ympäristössä vievät Suomea tehokkaasti kohti ilmastotavoitteita. Kuntien investoinneilla ja nykyisen rakennuskannan perusparantamisella on keskeinen rooli vihreän siirtymän ja energiatehokkuuden vauhdittamisessa.
Rakennusalalla on tehty pitkään kehitystyötä uusien vähähiilisten rakennusmateriaalien ja -tapojen kehittämiseksi. Olemme esimerkiksi esitelleet ympäristöministeriölle vähähiilisen betonin ohjelman, johon kaivataan myös julkista puolta mukaan. On välttämätöntä, että myös valtion suunnalta panostetaan alan tutkimus, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin, Randell sanoo.
Nykyisen rakennuskannan lämpötaloudellinen kunto puolestaan määrittää pitkälti, saavutetaanko asetetut päästötavoitteet. Siksi on valmisteltava kunnille investointipaketti ja yksityiseen korjausrakentamiseen tukipaketti, joiden avulla saadaan vauhditettua rakennusten energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymistä.
RT muistuttaa, että rakentamiseen sijoitetulla eurolla on huomattava työllistävä parantava ja taloutta piristävä vaikutus. Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja rakentamisen jatkuvuuden varmistaminen on tunnetusti keskeinen kasvun tekijä. Väyläverkon kehittäminen puolestaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä, sujuvoittaa työmatkaliikennettä ja vivuttaa alueellisia kehityshankkeita.
Asuntotuotantotavoitteen toteutumisen kannalta ratkaisevaa on riittävä tonttitarjonta ja sujuva kaavoitus. Nyt pitäisi varmistaa asuntorakentamisen jatkuvuuden edellytykset kaikin mahdollisin tavoin. Asuntorakentamisen rahoitusta ja asuntolainoitusta ei tule säännellä turhan tiukasti, mitä julkisuudessa esitetyt suunnitelmat käytännössä tarkoittaisivat. Liian kireä sääntely aiheuttaisi suuria epävarmuuksia rakentamiseen sekä sitä kautta työllisyyteen ja suomalaisten asumiseen.
Hallituksen on myös viimein tehtävä päätöksiä suomalaisen elinkeinoelämän kannalta keskeisten infrahankkeiden osalta. Suuret raideinvestoinnit on saatava liikkeelle ja elinkeinoelämän kannalta kriittisten Kirjalansalmen siltojen sekä Luumäen kaksoisraiteen parantaminen on vietävä viipymättä maaliin. Kriittistä on varmistaa 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitus ja huolehtia siitä, että myös maamme tieverkkoa kehitetään jatkossakin, Randell toteaa.
Rakennusteollisuus RT ry edustaa laajasti rakennusalan yrityksiä elinkeinopoliittisissa, teknisissä ja työmarkkina-asioissa. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja kuusi toimialaa: Talonrakennusteollisuus, Infra, Rakennustuoteteollisuus, LVI-tekninen urakointi, Talotekninen teollisuus ja kauppa sekä Pinta. Kuuden toimialan yhteensä noin 2 800 jäsenyrityksen palveluksessa on 60 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljardia euroa.