Vastuullisuus ihmisiin liittyvissä asioissa ei välttämättä pääty vain oman henkilöstön kohdalle. Varsinkin silloin, jos yritys käyttää alihankkijoita muualta maailmasta, tulee yrityksen vastuullisuus näkyä myös alihankkijoiden kanssa toimimisen kautta.
Yritystoimintaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä, ja puhutaankin yritystoiminnan yhteiskuntavastuusta. Yhteiskuntavastuu eritellään usein sosiaaliseen, taloudelliseen sekä ympäristöön liittyvään vastuuseen, joista yrityksen sosiaalinen vastuu on kenties monimutkaisimmin määriteltävissä oleva vastuualue. Joidenkin määritelmien mukaan tähän vastuualueeseen kuuluvat esimerkiksi innovaatiot, jotka liittyvät koulutukseen, työterveyteen sekä elinikäiseen oppimiseen. Joidenkin toisten määritelmien mukaan taas sosiaalinen vastuu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnista tavalla, joka ylittää laissa määritellyt minimivaatimukset. Sosiaalisen vastuun kantaminen voi näkyä myös siinä, että yritys pyrkii huolehtimaan ihmisoikeuksista sekä sellaisten henkilöiden työllistämisestä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Sosiaalinen vastuu
Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Tällaisia sidosryhmiä ovat muun muassa oma henkilöstö, asiakkaat, paikalliset asukkaat, alihankkijat ja kansalaisjärjestöt. Motivoitunut ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö on menestyvän yrityksen voimavara.
Sosiaalisen vastuun keskeinen työkalu on sidosryhmävuoropuhelu. Sen tavoitteena on
- selvittää, mitä odotuksia eri yhteisöillä on yrityksen toimintaa kohtaan
- tarjota sidosryhmille oikeaa tietoa yritystoiminnan vaikutuksista ja vastuullisuustyöstä
- hyödyntää sidosryhmien asiantuntemusta
- auttaa löytämään uusia ratkaisuja siihen, kuinka eri tahojen näkökulmia ja intressejä voi paremmin sovittaa yhteen.
Oheinen teksti on Elikeinoelämän Keskusliitolta.
Tähän vastuullisuus alueeseen kuuluvat seuraavat kestävän kehityksen osat:
Köyhyys tulee poistaa kaikissa sen muodoissa kaikkialta maailmassa. Köyhyyttä voi ilmetä maailmassa monin eri tavoin, esimerkiksi taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena tai koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin sekä mahdollisuudet peruspalveluihin.
Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille ihmisille. Vaikka elinajanodote on monin paikoin noussut, lapsi- ja äitiyskuolleisuus laskenut ja rokotukset tehonneet, on silti vielä paljon tehtävää, jotta monet taudit ja muut terveyttä uhkaavat tekijät saadaan poistettua maailmasta.
Avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen kaikille. Laadukas koulutus kohentaa ihmisten elämänlaatua sekä toimii tiennäyttäjänä kestävälle kehitykselle. Vuoteen 2030 mennessä tulee varmistaa, että kaikki saavat ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen koulutuksen, joka johtaa olennaisiin ja tehokkaisiin oppimistuloksiin.
Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen, sekä naisten ja tyttöjen roolin vahvistaminen yhteiskunnassa. Sukupuolten tasa-arvo ei ole pelkästään perustavanlaatuinen ihmisoikeus, vaan se on myös välttämätön perusta rauhaisalle, vauraalle sekä kestävälle maailmalle. Tämän vuoksi kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän tulee loppua kaikkialla.
Talouskasvun, tuottavuuden, täystyöllisyyden ja hyvien työolojen edistäminen. Kestävä talouskasvu edellyttää, että yhteiskunnat luovat edellytykset laadukkaalle työlle, joka luo talouskasvua, mutta ei vahingoita ympäristöä. Täysi ja tuottava työllisyys ja ihmisarvoinen työ kuuluu kaikille, mukaan lukien nuorille ja vammaisille.
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Eriarvoisuutta voi olla monenlaista, esimerkiksi erilaiset koulutusmahdollisuudet lisäävät sitä. Universaalien käytäntöjen kehittäminen kiinnittäen huomiota myös vähäosaisimpiin ja marginaalisimpiin ihmisiin.