Luonnonsuojeluliitto vaatii ilmastobudjettia

Suomen luonnonsuojeluliitto odottaa Sanna Marinin hallitukselta lisää investointeja ilmastoon ja luontoon. Myös ympäristölle haitallisia tukia on karsittava maanantaina alkavassa kehysriihessä.

Marinin hallitus kokoontuu maanantaina 14.9. budjettiriiheen neuvottelemaan vuoden 2021 valtion budjetista. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen pitää nyt osoittaa, että se ottaa hallitusohjelmansa ilmasto- ja luontotavoitteet tosissaan. Koronapandemia, selkärankaisten eläinlajien nopea hupeneminen, jäätiköiden sulaminen ja rajut maastopalot ovat osoituksia siitä, että ympäristökriisi pahenee kaiken aikaa.

Vastuullisella budjetoinnilla hallitus voi vastata ympäristökriisiin. Suuntaamalla vähintään puolet EU:n elvytysrahoituksesta ilmasto- ja ympäristötoimiin, voimme taata turvallisempaa tulevaisuutta meille kaikille. Meillä ei ole myöskään varaa rahoittaa ympäristölle haitallisia hankkeita valtion budjetista, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Uuden kansainvälisen vertailun (energypolicytracker.org) mukaan yli puolet Suomen energiaan jo käyttämistä elvytysvaroista voidaan luokitella osaksi fossiilitaloutta. Suomi pärjäsi vertailussa heikommin kuin Saksa ja Ranska.

Luonnonsuojeluliiton mielestä budjettirahoitusta tulee vastaisuudessa suunnata ekologisen jälleenrakennuksen vauhdittamiseen. Investointeja tarvitaan esimerkiksi polttoon perustumattomiin uusiutuviin lämmitysmuotoihin, jotka korvaavat kivihiilen ja turpeen käyttöä.

Uusien kansallispuistojen perustaminen ja soiden ennallistaminen hillitsisivät luontokatoa ja toisivat työpaikkoja maakuntiin.

Hallitusohjelmassa luonnolle luvattiin 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa, mutta tätä ei näy vielä hallituskauden loppuvuosien talouskehyksissä. Luonnonsuojelun rahoitustarve on huomattavasti suurempi kuin hallitusohjelmassa linjataan. Uhanalaistumista ei voida pysäyttää hallitusohjelman mukaisesti ellei rahoitusta turvata, muistuttaa vastaava suojelupäällikkö Tapani Veistola.

Hallitusohjelman vastaisesti ympäristölle haitalliset tuet saattavat jopa kasvaa ensi vuonna, sillä hallitus on suunnitellut laskevansa sähköveron EU-minimiin.

Luonnonsuojeluliitto suosittelee, että haitallisten tukien karsinta aloitetaan kivihiiltäkin saastuttavamman turpeen verotuesta ja päästökaupan kulujen kompensoinnista teollisuudelle. Päästökauppakompensaatio on ilmastolle haitallinen, tehoton ja pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyvyn kannalta haitallinen tuki, joka kohdistuu vain harvoille ja vääristää kilpailua.

Haitallisia tukia on viimein uskallettava karsia. Turpeen poltosta luopuminen on kustannustehokkaimpia keinoja vähentää päästöjä. Silti tänäkin vuonna turpeen verotuki on ollut 172 miljoonaa euroa. Hallituspuolueista enemmistö on sitoutunut karsimaan turpeen verotukea, muistuttaa Aho.

Vastaa