Päästölaskennan tietolähteet pk-yritykselle – mistä luvut ja päästökertoimet?
Päästölaskennan tietolähteet ratkaisevat tuloksen laadun. Näin pk-yritys kerää kulutustiedot, valitsee päästökertoimet ja dokumentoi laskennan luotettavasti.

Päästölaskennan tietolähteet vaikuttavat suoraan laskennan luotettavuuteen. Pk-yritykselle tärkeintä on käyttää mahdollisimman tarkkaa kulutus- tai toimintadataa ja yhdistää se tarkoitukseen sopivaan päästökertoimeen. Jos tietoa joudutaan arvioimaan, oletukset pitää dokumentoida niin, että laskenta voidaan myöhemmin toistaa.
Aloita omista kulutustiedoista
Paras lähtötieto löytyy yleensä yrityksen omista järjestelmistä. Polttoainekulut löytyvät polttoainekorteilta tai laskuilta, sähkön ja lämmön kulutus energiayhtiöltä, työmatkat matkalaskujärjestelmästä ja hankinnat ostoreskontrasta tai ERP-järjestelmästä.
Yrityksen kannattaa ensin kerätä määrät fyysisinä yksikköinä aina kun mahdollista: litrat, kilowattitunnit, kilogrammat, tonnikilometrit tai kilometrit. Rahamääräinen arvio on yleensä heikompi kuin suora kulutustieto, koska hinnat vaihtelevat.
Scope 1: polttoaineet ja omat päästölähteet
Scope 1 -laskennassa tarvitaan yrityksen omien ajoneuvojen, lämmityksen ja muiden polttoprosessien kulutustiedot. Näihin yhdistetään polttoainekohtaiset päästökertoimet. Jos yrityksellä on kylmäaineita käyttäviä laitteita, myös mahdolliset kylmäainevuodot voivat kuulua Scope 1 -laskentaan.
Laskentatapa kannattaa kuvata samassa muistiossa kuin muutkin pk-yrityksen päästölaskennan rajaukset. Näin yritys pystyy seuraamaan, ovatko päästöjen muutokset todellisia vai johtuivatko ne laskentamenetelmän vaihtumisesta.
Scope 2: sähkö ja lämpö
Ostetun sähkön ja lämmön kulutus kannattaa ottaa suoraan laskuilta tai mittausjärjestelmästä. Suomessa Tilastokeskus julkaisee sähköntuotannon päästökerrointaulukkoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi sijaintiperusteisen laskennan tukena silloin, kun tarkoitukseen sopiva kerroin valitaan raportointivuodelle.
Markkinaperusteisessa sähkössä yrityksen pitää huomioida oman sähkösopimuksensa ja alkuperätietojen vaikutus GHG Protocolin Scope 2 -periaatteiden mukaisesti. Yrityksen kannattaa dokumentoida, käyttääkö se sijaintiperusteista, markkinaperusteista vai molempia laskentatapoja.
Scope 3: käytä toimittajadataa aina kun mahdollista
Scope 3 -päästöt kattavat arvoketjun muut epäsuorat päästöt. Parasta tietoa on toimittajan oma tuotekohtainen tai yrityskohtainen päästödata silloin, kun sen rajaukset ja menetelmät tunnetaan. Jos tätä ei ole saatavilla, voidaan käyttää toimialakohtaisia, massa-, kuljetus- tai kustannusperusteisia kertoimia.
GHG Protocolin Scope 3 -ohjeistus auttaa valitsemaan laskentamenetelmän eri kategorioille. Yrityksen kannattaa priorisoida ensin kategoriat, jotka muodostavat todennäköisesti suurimman osuuden päästöistä eikä yrittää kerätä täydellistä dataa jokaisesta pienestä hankinnasta.
Pidä päästökertoimen lähde näkyvissä
Jokaiselle kertoimelle kannattaa tallentaa vähintään lähde, julkaisuvuosi, yksikkö ja se, mihin toimintoon kerrointa käytettiin. Sama polttoaine tai materiaali voi löytyä useista tietokannoista eri rajauksilla, joten pelkkä kertoimen numero ilman lähdettä ei riitä.
Päästökertoimia ei kannata sekoittaa eri vuosilta ilman syytä. Jos laskentavuosi vaihtuu, myös käytettyjen kertoimien ajantasaisuus kannattaa tarkistaa. Näin vuosien välinen vertailu pysyy mahdollisimman johdonmukaisena.
Arvioi tiedon laatu
Yrityksen kannattaa merkitä, perustuuko tieto mitattuun kulutukseen, toimittajan ilmoittamaan lukuun, keskimääräiseen päästökertoimeen vai arvioon. Tämä auttaa tunnistamaan, missä kohdissa laskennan epävarmuus on suurin.
Seuraavan vuoden kehitystyö kannattaa kohdistaa niihin päästölähteisiin, joissa sekä päästömäärä että tiedon epävarmuus ovat suuria. Pienen toimistotarvikkeen tarkka laskenta ei ole yhtä tärkeää kuin merkittävän raaka-ainevirran arvioinnin parantaminen.
Käytännön tietolähteet
- energiayhtiön laskut ja mittausportaali
- polttoainekortit ja ajoneuvojen kulutustiedot
- matkalasku- ja työmatkajärjestelmät
- ostoreskontra ja ERP hankintamäärille
- toimittajien EPD-, LCA- tai tuotekohtaiset päästötiedot
- Tilastokeskuksen sähköntuotannon päästökerrointaulukot
- GHG Protocolin Corporate Standard ja Scope 3 -ohjeistus
- toimialakohtaiset viranomais- tai tutkimuslähteet silloin, kun ne sopivat laskennan rajaukseen
Päästölaskennan ei tarvitse perustua täydelliseen dataan ensimmäisestä vuodesta lähtien. Tärkeämpää on tehdä tietolähteet ja oletukset näkyviksi. Näin yritys pystyy parantamaan laskentaa kierros kierrokselta ja vastaamaan myös asiakkaiden vastuullisuuskyselyihin luotettavammin.
Pidä laskentamuistio jokaisesta vuodesta
Yrityksen kannattaa tallentaa jokaiselta laskentavuodelta lyhyt laskentamuistio. Siihen kirjataan käytetyt tietolähteet, päästökertoimet, rajaukset, mahdolliset poikkeukset ja merkittävimmät arviot. Muistio helpottaa seuraavan vuoden laskentaa ja auttaa selittämään, jos tulos muuttuu laskentamenetelmän vuoksi.
Laskentamuistioon kannattaa merkitä myös ne tietolähteet, joiden laatua halutaan seuraavalla kierroksella parantaa. Jos esimerkiksi merkittävä Scope 3 -kategoria perustuu vielä kustannusperusteiseen arvioon, yritys voi asettaa tavoitteeksi toimittajakohtaisen tiedon keräämisen seuraavaksi vuodeksi.
Lataa myös vastuullisuuden täytettävät työkalupohjat ja sovella niitä oman yrityksesi toimintaan.