SDP:n Filatov: Eduskunta keskustelee ke 6.10. mielenterveysstrategiasta

Kansanedustaja Tarja Filatovin aloitteesta käytävä ajankohtaiskeskustelu mielenterveysstrategian toteuttamisesta ja mielenterveyden vahvistamisesta työelämässä, koulutuksessa sekä kaikenikäisten arjessa käydään eduskunnan täysistunnossa ke 6.10.2021. Tarja Filatov toimii myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Mielenterveysstrategia on tärkeä ja merkittävä avaus Suomessa, sillä ensimmäistä kertaa mielenterveys tunnustetaan laajana yhteiskunnallisena teemana, joka vaatii työtä yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Mielenterveyden ongelmat ovat laaja-alaisia, eivätkä ne noudata valtionhallinnon tai ministeriöiden välillä tehtäviä rajauksia. Mielenterveyttä tulee edistää määrätietoisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, Filatov vaatii.

– Nykyinen korkeaan työllisyysasteeseen nojaava hyvinvointimallimme ei pitkällä aikavälillä enää kestä heikentyneen mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Meillä ei ole varaa menettää nykyisellä tahdilla yksilöitä työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkille sairauspäivärahakausille. Tähän tarvitaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malleja työelämään sekä laajemmin mielenterveyden häiriöiden tehokasta ja vaikuttavaa hoitamista. Työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua, sillä se on edellytys monille työelämässä vaadittaville ominaisuuksille, kuten mukautumiskyvylle, uuden oppimiselle, luovuudelle, ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutustaidoille, Filatov kertoo.

– Heikentyneen mielenterveyden kustannukset kansantaloudelle ja vaikutukset työllisyyteen ovat merkittäviä, ja ajankohtaiskeskustelu tuo parempaan tietoisuuteen vaikuttavia keinoja, jotka edistävät mielen hyvinvointia yhteiskunnallisesti sekä työ-, kasvatus- ja harrastusyhteisöjen tasolla, Filatov painottaa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa, eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.

– Hyvä mielenterveys on yksilöille ja yhteiskunnalle yhä tärkeämpi voimavara, ja mielenterveyden häiriöt ovat edelleen kasvava kansanterveydellinen haaste, Filatov kertoo. 

– Mielenterveyden häiriöt ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Vuonna 2018 jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja yli kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet nopeasti. Vuonna 2018 31 % sairausrahapäivistä johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä.

– Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus mielenterveyden palveluihin. Hyvä mielenterveys edistää terveyttä ja toimintakykyä kaikilla. Tästä syystä nopeaa pääsyä hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen tulee edistää. Sosioekonominen asema ei saa vaikuttaa oikeuteen mielenterveyspalveluihin tai hoidon saantiin, Filatov sanoo.

Lähde: STT Info

Vastaa