SDP:n Mäkisalo-Ropponen: ryhmäpuheenvuoro Agenda 2030 kestävän kehityksen keskustelussa

Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Merja Mäkisalo-Ropposen ryhmäpuhe valtioneuvoston Agenda2030 -selontekoon.

Arvoisa puhemies!

Läpileikkaavana teemana sekä Agenda 2030- selonteossa että lausuntovaliokuntien ja asiantuntijoiden lausunnoissa on tarve systeemisen kestävyysmurroksen aikaansaamiselle koko yhteiskunnassa. Tässä puheenvuorossa tuon esille joitakin kestävyysmurroksen välttämättömiä reunaehtoja.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa korostui ympäristön nopeasti huononeva tila. Maailman talousfoorumin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistuminen ja luonnon monimuotoisuuden romahdus ovat nousseet kuuden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon.

Vaikka useita asiantuntijoiden ja myös valiokuntien lausuntoja yhdistää näkemys tarvittavien systeemisten muutosten vaikeudesta ja raskaudesta, niin useimmat toteavat muutosten olevan samalla myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus ja tulevaisuusinvestointi kestävään työllistävään kasvuun. 

Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalla on puhuttava myös kulttuurisesta kestävyydestä, sillä murrokselliset ratkaisut edellyttävät huomion kiinnittämistä niihin tapoihin, arvoihin ja merkityksiin, joiden varassa elämäntapamme rakentuu.

Esimerkiksi kulutuksen eetos on sulautunut kulttuuriimme ja koska kulutuskulttuuria olisi kestävyysmurroksessa suunnattava kiertotalouteen, muutoksen on tapahduttava myös yksilöiden identiteetissä ja toimintatavoissa, joihin puolestaan vaikuttavat yhteisöllisessä toiminnassa ilmenevät kulttuuriset tavat, tottumukset ja arvostukset. 

Kestävyysmurroksen kulttuurin tukemiseksi olisi syytä vahvistaa tieteidenvälistä kestävyystutkimusta etenkin ihmistieteiden piirissä.

Arvoisa puhemies,

Politiikkajohdonmukaisuus on merkittävä osa Agenda2030-toimenpideohjelmaa ja tulevaisuusvaliokunta on jo pitkään lausunut politiikkajohdonmukaisuuden, ilmiöpohjaisen budjetoinnin sekä bkt-mittaria täydentävien kestävän hyvinvointitalouden mittareiden tarpeesta, joilla voidaan seurata kestävän kehityksen edistymistä pitkäjänteisesti yli budjetti- ja vaalikausien.

Erityisen tärkeää on luontopääoman ja inhimillisen pääoman seurannan kehittäminen ja kytkeminen talouden seurannan yhteyteen. Meidän on opittava myös laskemaan toimimattomuuden hintaa eli sitä, mitä maksaa inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti jos emme edisty kestävän kehityksen tavoitteissa.

Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa kehitettäväksi myös erityistä tulevaisuusarviointia, jolla voidaan arvioida ennakointitiedon hyödyntämistä lainsäädännön valmistelutyössä. Tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan yhteiskuulemisessa syksyllä 2021 nousi esille myös tarve vahvistaa riskien arvioinnin, varautumisen ja ennakointitoiminnan välistä kytkentää valtionhallinnossa.

Politiikkajohdonmukaisuudessa korostuu myös ilmiöpohjaisen lähestymistavan, esimerkiksi ilmiöpohjaisen budjetoinnin merkitys. Toimenpiteitä konkretisoivat, koordinoivat ja arvioivat tiekartat ja seurantamittaristot ovat keskeisiä politiikkajohdonmukaisuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon välineitä. Kehityksen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista tulee arvioida systemaattisesti yli hallituskausien.

Tärkeää on saada kaikki yhteiskunnan jäsenet, myös lapset, nuoret, maahanmuuttajat, erityisryhmät ja ikääntyneet mukaan aktiivisiksi toimijoiksi ja kestävyysmurroksen tekijöiksi. Konkreettinen yhteistyö lisää työn ja arjen toimien mielekkyyttä ja luottamusta siihen, että kukaan ei jää jälkeen tai yksin. Osallistuminen etenkin arkea muuttavista ja parantavista muutoksista päättämiseen on tehokas tapa edistää kansankunnan henkistä, tulevaisuuteen suuntaavaa resilienssiä. Kansalaiskeskustelussa on kyettävä tuomaan esiin erilaisia kantoja ja näkökulmia ja keskusteltava avoimesti sekä murroksen hyvistä että huonoista seurauksista.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi muutama sana toivon viestin tärkeydestä. Useissa asiantuntijalausunnoissa toivottiin tunnetason parempaa huomiointia viestinnässä. Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuden ympäristösyyllisyyden, surun ja suuttumuksen tunteiden tunnustamiseen.

Samaan aikaan yhteisöllinen tuki, myötätuntoinen kohtaaminen, myönteiset tulevaisuuskuvat, ylpeydenaiheet ja merkityksellisyyden ja toivon korostaminen ovat tärkeitä kaikille ja etenkin nuorille. Ne mahdollistavat tunteiden kanavoimisen kansalaisaktiivisuudeksi.   Tarvitaan entistä laajempaa viestintää siitä, että on monenlaisia toimia, valintoja ja kulutuspäätöksiä, joiden kautta itse kukin voi kantaa vastuuta kestävyysmurroksen edistämisestä.

Vastuuta kestävästä kehityksestä ei kuitenkaan saa vyöryttää ensisijaisesti yksilötasolle, vaan päättäjien on luotava kestävälle toiminnalle uskottavat ja toivoa antavat suuntaviivat ja edellytykset. Tämä näkökulma korostui varsinkin nuorilta saaduissa lausunnoissa. Parhaiten muutokseen innostavat positiiviset esimerkit läheltä ihmisen omaa arkea.  Kestävästä tulevaisuudesta on tehtävä ihmisen kokoinen ja näköinen.

Lähde: STT info


Muita mielenkiintoisia aiheita muualta luettavaksi

Oletko tutustunut YouTube-markkinointiin?

YouTube-markkinointi on tehokkainta silloin, kun tavoitat kohdeyleisösi. Käytä YouTube-mainontaa ja hyödynnä YouTube Ads -mahdollisuutta, jotta voit tavoittaa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita brändistäsi ja sen tarjoamista palveluista. Voit myös hyödyntää yhteistyötä muiden YouTube-vaikuttajien kanssa, jotka tavoittavat samanlaisen kohdeyleisön.

Koiran eroahdistus

Koiran omistajalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä silloin, kun koira kärsii eroahdistuksesta. Yksin jäätyään koira haukkuu, tuhoaa kodin irtaimistoa, ulvoo tai saattaa tehdä tarpeitaan sisälle silloin kun se on eroahdistunut. Omistaja voi olla koiran haukkumisesta tietämätön, ellei naapuri huomauta siitä. Koiran eroahdistus

Vastaa