Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi

Kansanedustaja Johannes Koskisen käyttämä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies

Kukaan tässä salissa ei varmasti ole epätietoinen siitä miten syvään kriisiin Covid-19 pandemia on Suomen ja koko maailman talouden ajanut. Toisen vuosineljänneksen lukemat olivat kautta maailman äärimmäisen synkät – esimerkiksi euroalueen talous supistui toisella neljänneksellä lähes 12% prosenttia edellisen verrattuna. 

Kolmannen neljänneksen kehitys oli onneksi parempaa. Kriisi on silti kaikkea muuta kuin ohi.  Taudin toinen aalto uhkaa jälleen koko Euroopassa sekä terveyttä että taloudellista kehitystä.

Kaikkien, jotka pidempään ovat yhteiskuntaa seuranneet, pitäisi myös muistaa mitä nyt ei pidä tehdä – toistaa finanssikriisin jälkeisiä virheitä. Silloin Euroopan laajuisesti liian varhain ajoitettu sopeuttaminen syvensi lamaa ja söi kasvun edellytyksiä. Ei olisi mitään mieltä antaa normaalioloissa elinkelpoisten yritysten ajautua irtisanomisiin tai konkurssiin. Sellaisia ”säästöjä” maksettaisiin takaisin vuosikymmeniä, kovien inhimillisten ja taloudellisten korkojen kera.

Harvoin on taloustieteilijöiden kesken valinnut yhtä suurta yksimielisyyttä juuri mistään kysymyksestä kuin siitä että Suomi, Eurooppa ja koko maailma tarvitsevat nyt elvyttävää talouspolitiikkaa.

Tänään käsittelyssä oleva Suomen kestävän talouden selonteko on juuri tätä elvytystä. Oppositio tulee varmasti nostamaan moneen kertaan esille sen, että Suomi on EU:n elpymispaketin nettomaksaja ja kyseenalaistamaan kannattaako Suomen olla paketissa mukana.

Tämä näkökulma on yhtä lyhyt kuin se on kapea. Lyhyt, koska tuijottamalla vain saantia ja maksuja ei oteta huomioon pidemmän aikavälin kehitystä. Paketin on arvioitu kohentavan EU:n BKT:ta jopa 2%. Kasvulla on aina kerrannaisvaikutuksensa, ja pienen avoimen kansantalouden on turha haaveilla nopeasta kasvusta, jossa sen kauppakumppanit eivät ole mukana. Muiden kasvu ja nousu taantumasta luovat Suomen viennille markkinoita. Yhteismarkkinoilla vauraustumme vain yhteisellä kasvulla.  Elvytys ja uudet investoinnit ovat vaikuttavampia, jos ne toteutetaan yhtäaikaisesti ja samansuuntaisesti.

Arvoisa puhemies,

Opposition näkymä on myös kapea. Laajemmin katseltuna vakaa Eurooppa ja sen sisällä yhdessä tehdyt panostukset vihreään siirtymään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä digitalisaatioon ovat vaikuttavampia kuin hajanaiset kansalliset panostukset. Näin toteutettu elvytys ei ainoastaan tue nykyistä työllisyyttä vaan luo pohjaa kestävälle kasvulle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle pitkälle tulevaisuuteen.

Uudistuvassa taloudessa Suomella on erityisen suuria mahdollisuuksia hyödyntää kansallista korkeaa koulutus- ja osaamistasoamme. Meillä on innovatiivisia yrityksiä, jotka voivat kotimarkkinoita ja Euroopan laajuisia sisämarkkinoita hyödyntäen kasvaa johtaviksi toimijoiksi omalla sektorillaan. Suomen kansallisten toimenpiteiden yhdistäminen Euroopan laajuiseen kasvustrategiaan on tässä avainasemassa.

Elvytykselle nuiva katsantokanta on kapea ja lyhyt myös suhteessa Euroopan yhteisen elpymisvälineen hintalappuun. Nollakorkojen maailmassa nopeasti tehdyt työllisyyttä tukevat panostukset maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti lainojen kymmenien vuosien pituisena maksuaika.

Unionissa keskustellaan myös uusista omien varojen lähteistä, joilla kannattavat investoinnit voidaan joustavammin rahoittaa. Keskusteluissa ovat olleet mm. Euroopan yhteiset hiilitullit, päästökaupan kehittäminen ja digitaaliverotus.  Hiilitullit ja digitaaliverotus ovat järkeviä, kannatettavia toimenpiteitä, joilla tasataan kilpailun ehtoja kansainvälisesti. Hiilivuodon hillitseminen ja kansainvälisten digitaalisten jättien voittojen reilumpi verotus ovat sinänsä perusteltuja ja oikeudenmukaisia hankkeita, jotka hillitsevät verovälttelyä ja ilmastonmuutosta samalla kun ne tuottavat merkittäviä verotuloja.

Kun kannattavien investointitien takaisinmaksu voidaan jatkossa osittain hoitaa yhteisillä tulolähteillä, muuttuu laskelma Suomen osalta entistäkin edullisemmaksi.

Arvoisa puhemies,

Silti kuulee jonkin verran puheenvuoroja, joissa nyt välttämätöntä velkaantumista kauhistellaan. Mikä tilanne Suomessa velan suhteen sitten on?

Velkasuhteemme, eli julkisyhteisöjen velan koko suhteessa bruttokansantuotteeseen, on noin 70%:n tasolla. Tämä on euroalueella keskitasoa. Pidemmällä aikavälillä on viisasta pyrkiä matalampaan tasoon, mutta mitään syytä välittömään huoleen ei ole. Entä sitten velkaantumistahti? Myös vuoden 2020 budjettialijäämä on sekin alle euroalueen keskitason. Lisäksi olemme saaneet alijäämälle hyvää vastinetta. Taloutemme on selvinnyt koronakriisistä parhaiden joukossa, ja se pienentää kestävyysvajetta myös pidemmällä aikavälillä.

Meillä on siis varaa elvyttää, ja talousviisaat ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että se on myös viisasta. Pienen avoimen talouden näkökulmasta eurooppalaisten kumppaniemme kanssa yhdessä toimiminen, on välttämätöntä. Suomi on liian pieni vetämän Euroopan kasvua, mutta fiksulla kansallisella politiikalla voimme hyödyntää täysimääräisesti yhteiset ja kansalliset panostukset. Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää, että elpymisrahaston käyttö ja kansalliset elvytyspanokset tukevat toisiaan.

Arvoisa puhemies

On tietysti totta, ettei velkaantuminen voi jatkua nykyistä tahtia loputtomiin. Pidemmällä aikavälillä on viisasta varautua tuleviin kriiseihin matalammalla velkatasolla. Paras tapa hallita velkaantumista, vastata ilmastomuutoksen ja digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ovat kokonaisvaltaisesti yhteensovitetut kansalliset ja EU:n laajuiset elvyttävät investoinnit kestävään kasvuun. Juuri sitä tänään keskustelussa oleva Kestävän kasvun ohjelma on. Siksi SDP:n eduskuntaryhmä antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmalle varauksettoman tukensa.

Lähde: STT Info

Vastaa