Suomalainen Veikkauskratia

Jos tämä ei ole minikasinoa – niin mikä sitten – ja aivan kaikkien avoimesti nähtävillä ja kuultavissa – myös alaikäisten

Tämän artikkelin syntyyn on vaikuttanut huomattavan paljon Helsingin Sanomiin kirjoittavan toimittajan Senja Larsenin kirjoittama ja tänä keväänä julkaisema kirja Veikkauskratia, josta olen kirjoittanut aiemmin tänne: https://www.ykkoslohja.fi/lohjalaiset-haviavat-miljoonia-vuosittain-veikkaukselle/

Kuinka paljon suomalaiset sitten oikeasti pelaavat Veikkauksen pelejä? Ja kuinka paljon niitä pelejä pelaavat oikeasti häviävät. Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tiedetään, että Veikkauksen peleihin HÄVITÄÄN se 1,7 miljardia euroa vuodessa. Ja kun suomalaisista aikuista 80% pelaa pelejä niin se tarkoittaa tuollaista 3,6 miljoonaa pelaajaa. Eli keskimäärin jokainen näistä, jotka pelaavat pelejä häviävät 472 euroa vuodessa Veikkauksen peleihin. Se ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta tosiasiassa ne, jotka häviävät eniten, ovat sellaisia, joilla ei olisi varaa hävitä lainkaan.

Veikkauksella on EU:n lupa järjestää Suomessa rahapelit, kunhan valtionyhtiö hoitaa valistuksen ja tekee kaikkensa estääkseen rahapeliongelmat – onko tämä onnistunut? Ei. Entä sitten Veikkauskratia kirjankin esiin nostamat vastuullisuusteemat? Kaikki tietävät, että rahapeliautomaatit ovat nimenomaan niitä pelikoneita, joita eläkeläiset, työttömät ja varattomat pelaavat – ja joita on nimenomaan sijoitettu sellaisille alueille, joilla tällaisia asiakkaita riittää huoltamoilla, kioskeissa ja kauppojen kassojen lähistöllä.

Kauppaketjuista vain LIDL on oikeasti vastuullinen tämän asian kanssa, kun vastaavasti SOK ja K-ketju sekä R-kioskit piiloutuvat lakien ja säädösten taakse, ottamatta lainkaan vastuuta omasta toiminnastaan. On totta, että isoissa päivittäistavarakaupoissa peliautomaatit tarkoittavat yli 100 000 euron tuloja kauppiaalle, ja pienessäkin kioskissa haja-asutusseudulla puhutaan tuhansista euroista – mutta ei tässä toiminnassa ole minkäänlaista vastuullisuutta!

Tämä on aivan normaali näky suomalaisessa kaikille avoimessa kioskissa – siis myös kaikille alle 18-vuotiaille

Rahapelaamisen markkinointi on Suomessa kiellettyä jopa Veikkaukselle – mutta markkinointia tapahtuu koko ajan esimerkiksi K-kauppojen ja S-kaupojen kassoilla. Niillä kuulemma saa mainostaa arpoja, lottopelejä ja vastaavia, kun ne ne eivät ole kuulemma riskipelaamiseen johtavia pelejä.

Kuva korona-ajalta

Rahapelien tarjonta avoimesti ei ole vastuullista toimintaa

Siinä missä aiheesta on kyllä kirjoiteltu paljon ja nyt kirjaksi asti, mikään asia ei ole muuttunut kuin se, että Veikkaus tuottaa entistä enemmän voittoa. Veikkaus jakaa tämän pelaajien hävityn rahan eteenpäin, käytettyään siitä ensin miljoonia omaan toimintaansa – ja vuosien saatossa tämä rahanjako on aikaansaanut uusia toimintamuotoja, yhdistyksiä ja organisaatiohimmeleitä, joista yksikään ei oikeasti toimi vastuullisesti – ne ovat vain oppineet käyttämään lypsylehmää nimeltä Suomen valtio ja Veikkaus. Harva yhdistyksen työntekijä miettii palkkaansa nostaessaan tai ilmaista tapahtumaansa tehdessään, että se kaikki on maksettu rahapeleihin omat eläkkeensä ja säästönsä häviämällä. Yllättävän monet näistä avustuksen saajista ei edes yritä aikaansaada mitään liiketoimintaan liittyvää rahaatuottavaa toimintaa, vaan kaikki pohjautuu Veikkauksen kautta saatavaan rahaan! Tämä ei voi jatkua näin.

Jos sinulla on epäilyksen siemen, että ole varma, että asia on näin, tilaa kirja:
https://veikkauskratia.com/

Amazon Kindle
Paperikirja: Bookcover
Sähkökirja: Elisa kirja

Lopeta rahapelaaminen – aloita sijoittaminen

Rahapelaaminen ei ole hyvä vaihtoehto edes harrastuksena, mutta sijoittaminen sen sijaan voi olla sitä. Me suomalaiset emme ole kovin aktiivisia sijoittajia, joskin viime aikoina olemme siinä edenneet positiiviseen suuntaan. Mekin olemme aloittaneet omat sivustot tähän liittyen ja esimerkiksi www.uusibittivaluutta.fi sivusto tuo esille erilaisia, uusia sijoittamisen muotoja, joita voisit ajatella vaikka lottoamisen ja pitkävedon pelaamisen sijasta.

Sijoittaminen on hyvä myös koko maatamme ajatellen. Olemme historiallisesti huomattavasti heikompia sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa, mutta jostain on aloitettava. Ja sijoittaminen on hyvä aloittaa vaikka omasta lähipankista apua hakemalla ja kuukausittaisen rahastosijoittamisen aloittamalla. Siitä on sitten omasta aktiviteetti ja mielenkiintotasosta riippuen helppo edetä osakemarkkinoille, ja kentis jopa eToron kaltaisille kauppapaikoille tekemään kauppaa kansainvälisistä osakkeista ja vaikkapa niistä paljon viime vuosina mediassa olleista kryptovaluutoista. Muista kuitenkin maltti on valttia myös sijoittamisessa.

FI_Free_stocks

Rahastosijoittaminen on helppo tapa aloittaa

Monet ovat aloittaneet sijoittamisensa rahastoilla. Niihin tarjoavat paikallliset pankit helppoja matalankynnyksen palveluita ja kuukausisäästämistä. Rahastot, osakkeet, valuutat yms sijoittamistavat ovat kaikki toisistaan hieman poikkeavia, mutta kaikkia lähestyttäessä on hyvä ajatella omia riskirajojaan, taloudellisia mahdollisuuksiaan ja omia tavoitteita. Ja jos tuntuu, että ei tiedä, kannattaa aina kysyä neuvoja. Omasta pankista on hyvä aloittaa, ja sitten vaikka erilaiset netin keskusteluryhmät ja apua tarjoavat sivustot – siitä se vähitellen sitten lähtee, jos kiinnostusta ja halua löytyy.

Vastaa