Suomessa halutaan olla EU:n sisällä tiennäyttäjä tekstiilikierrätykselle.
Kierrätyshubit edistävät tekstiilien hyötykäyttöä koko Euroopassa ja tukevat EU-komission kiertotalouden toimintaohjelmaa. Tekstiilien kierrätyksen edistäminen luo merkittävästi työpaikkoja ja edistää kestävää kasvua. Suomessa voitaisiin käsitellä poistotekstiiliä koko Pohjois-Euroopasta. Paimioon rakennetaan parhaillaan tekstiilien kierrätyslaitosta.
Lähde: https://www.stjm.fi/tiedotteet-kannanotot-ja-lausunnot/eu-kierratyshubi/
Tekstiilien kierrätystä edistäviä hubeja eli keskittymiä tulisi viiteen EU-maahan, ehdottavat Suomen Tekstiili & Muoti ry, sen neljä eurooppalaista sisarjärjestöä ja alan kattojärjestö Euratex.
Hubien avulla halutaan kehittää EU-tasolla koordinoitu järjestelmä poistotekstiileille, jotta mahdollisimman iso osa arvokkaista tekstiilimateriaaleista saataisiin hyötykäyttöön.
”Tavoitteena on yhdistää poistotekstiilien keräilijät, käsittelijät ja hyödyntäjät ympäri Eurooppaa, jotta kaikille erilliskerätyille poistotekstiilivirroille löytyisi järkevä käyttökohde ja toiminta olisi myös taloudellisesti kannattavaa,” kertoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki.
Suomi on kiertotalouden edelläkävijä
Suomen lisäksi tekstiilien kierrätyshubeina toimimisesta kiinnostuneita ovat Belgia, Saksa, Italia ja Espanja. Hubit palvelisivat laajasti koko EU-aluetta. Esimerkiksi Suomessa voitaisiin käsitellä myös muissa Pohjoismaissa ja Baltian alueella syntyvät poistotekstiilit.
”Suomi on hubille luonteva paikka, sillä olemme jo valmiiksi tekstiilien kiertotalouden kärkijoukoissa, ja meillä on toimivat yhteistyöverkostot yritysten, viranomaisten ja oppi- ja tutkimuslaitosten välillä,” Mäki sanoo.
Erilliskerätyn poistotekstiilin määrä on kasvanut EU-alueella viiden viime vuoden aikana 2 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin. Määrien odotetaan liki kaksinkertaistuvan, kun tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan EU-alueella vuonna 2025.
Tekstiilien hyödyntäminen materiaalina on toistaiseksi vähäistä. EU-alueella vuosittain kulutetuista tekstiileistä arviolta vain 3–8 prosenttia kierrätetään. Suurin osa poistotekstiileistä päätyy polttoon eli hyödynnetään energiana.
”Poistotekstiilien keräily ei yksin riitä ratkaisemaan alan ympäristöhaasteita. Tarvitsemme tuotekehitystä ja yhteistyötä, jotta kerätylle materiaalille löytyy uusia hyödyntämiskohteita”, Satumaija Mäki muistuttaa.
Suomessa ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Rester Oy rakentaa parhaillaan Paimioon poistotekstiilien jalostuslaitosta. Samoihin tiloihin on tulossa myös Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilejä käsittelevä pilottilinjasto. Molemmat toimijat ovat keskeisessä roolissa, kun Suomea tavoitellaan yhdeksi EU:n kierrätyshubeista.
Mahdollisuus tuhansiin työpaikkoihin
”EU-tason tekstiilikierrätyshubin status tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden vauhdittaa suomalaisyritysten kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa ja luoda uusia työpaikkoja Suomeen”, Satumaija Mäki sanoo.
Jokaista tuhatta kerättyä ja kierrätettyä tekstiilitonnia kohti voitaisiin luoda noin 20 uutta työpaikkaa, Euratex arvioi. Yksin Suomen poistotekstiilien kierrätys voisi siis tuottaa noin 1 400 työpaikkaa keräilyyn, käsittelyyn ja jalostukseen. Euroopan tasolla tämä tarkoittaisi 120 000 työpaikkaa.
Euratex arvioi hankkeen kokonaisbudjetiksi noin 500 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Tekstiilien kierrätyshubien toiminnan käynnistäminen ja infrastruktuurin luominen vaatii merkittäviä investointeja muun muassa digitaalisen alustan kehittämiseen, poistotekstiilien käsittelykapasiteetin kasvattamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamiseen.
Lue lisää aloitteesta: ReHubs. A joint initiative for industrial upcycling of textile waste streams circular materials (pdf)
Tekstiilienkierrätys on yksi selkeämmistä kiertotalouden mahdollisuuksista, jota meistä lähes jokainen on tavalla tai toisella elämässään jo harrastanut. Tekstiilihubit vievät sen kaiken vain korkeammalle tasolle ja paremmalle käyttöasteelle.