Vastuullisuus ja kiire eivät välttämättä sovi hyvin yhteen, sillä vastuullisuuden toteuttaminen vaatii usein aikaa, tarkkuutta ja harkintaa. Vastuullisuus tarkoittaa sitoutumista toimimaan kestävästi ja huolehtimaan ympäristöstä, ihmisistä ja yhteiskunnasta.
Jos kiirehdit vastuullisuuden kanssa, saatat tehdä nopeita päätöksiä, jotka eivät ole kestäviä tai harkittuja. Esimerkiksi nopea päätös ostaa halvempi, mutta epäeettinen tuote, joka on valmistettu huonossa työolosuhteissa tai joka aiheuttaa ympäristöhaittoja, ei ole vastuullinen päätös. Samoin nopea päätös jättää huomioimatta kestävät toimitusketjut tai ympäristövaikutukset voi aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Nopeutuva Suomi
Kaikki tapahtuu nykyään nopeammin kuin ennen – on sitten kyse ostamisesta tai myymisestä, tai siitä tiedon hakemisesta ja suoratoistolla ohjelmien katselemisesta. Tässä kaikessa iso tekijä on laajakaistat ja valokuitu – millainen vaihtoehto sinulla on käytössäsi, ja oletko tyytyväinen sen nopeuteen ja toimintavarmuuteen?
Vastuullisuuden toteuttaminen vaatii huolellista harkintaa ja tiedon keräämistä. Se edellyttää myös pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaa, jossa huomioidaan erilaiset näkökulmat ja sidosryhmät. Tällainen harkittu toiminta vie aikaa ja vaatii ponnisteluja, mutta on lopulta kestävämpää ja vastuullisempaa.
Yritykset tarvitset välillä ulkopuolista apua
Konsultti yritykset ja konsultit tuottavat apua niiltä aloilta, millä yrittäjällä itsellään voi olla vaikeata, tai aika vain ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi apuayritykselle.fi sivusto kerää markkinointiin ja nimenomaan digimaailmaan liittyviä ongelmia yhteen, ja kenties tuottaa maksutta myös vastauksia joidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. Pienille ja keskisuurilla yrityksille vastaus saattaisi löytyä kumppanuusmainonnan parissa.
On tärkeää ymmärtää, että vastuullisuus on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja oppimista. Siksi vastuullisuuden kanssa ei kannata kiirehtiä, vaan tärkeintä on sitoutua pitkäjänteiseen ja harkittuun toimintaan, joka perustuu vahvaan arvopohjaan.
Tulevaisuuden Suomi
Suomi on Euroopan unionin (EU) jäsenmaa, joka liittyi EU:hun vuonna 1995, mutta millainen on Eurooppalainen Suomi ja Suomi Euroopassa? Millainen tulee maamme olemaan EU:n jäsenenä, ja mitä on tehtävissä – seuraavat Eurovaalit ovat jo tulossa ensi vuonna.
EU:n sisämarkkinat ovat avanneet Suomelle laajemmat markkinat vientituotteille ja -palveluille. Tämä on edistänyt talouskasvua ja luonut työpaikkoja- mutta onko kaikki kuitenkaan niin ruusuista? EU:n rakennerahastot ja koheesiorahasto ovat auttaneet rahoittamaan infrastruktuuri- ja kehityshankkeita Suomessa. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat saaneet tukea EU:lta alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Suomi on myös hyötynyt EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista, kuten Horisontti 2020 ja sen jatkaja Horisontti Eurooppa. Näiden ohjelmien avulla suomalaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat voineet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja saada rahoitusta innovaatioihin.