Vastuullisuusraportointi

Vastuullisuusraportointi tarkoittaa yrityksen ympäristöön, ihmisiin, hallintoon ja talouteen liittyvien tavoitteiden, vaikutusten, riskien ja tulosten kuvaamista avoimesti. Raportointi auttaa yritystä johtamaan vastuullisuutta sekä vastaamaan asiakkaiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien tietotarpeisiin.

Mitä vastuullisuusraporttiin kuuluu?

Hyvä raportointi kertoo ainakin yrityksen olennaisista vastuullisuusteemoista, tavoitteista, mittareista, saavutetuista tuloksista ja keskeisistä haasteista. Raportoinnin kannattaa perustua mitattavaan tietoon ja kuvata myös se, missä tavoitteisiin ei vielä ole päästy.

Kestävyysraportointi ja lakisääteiset velvoitteet

Lakisääteisen kestävyysraportoinnin soveltamisala riippuu yrityksen koosta, rakenteesta ja voimassa olevasta sääntelystä. Kaikki yritykset eivät ole saman raportointivelvoitteen piirissä, joten ajantasainen soveltuminen kannattaa tarkistaa voimassa olevasta lainsäädännöstä ja omalta asiantuntijalta.

Mitä vastuullisuusraportoinnissa muuttui vuonna 2026?

EU:n Omnibus I -muutokset supistivat CSRD-kestävyysraportoinnin soveltamisalaa ja yksinkertaistivat yritysten raportointivaatimuksia. Samalla raportoinnin käytännön viitekehys muuttuu uudistettujen ESRS-standardien ja pienemmille yrityksille tarkoitetun vapaaehtoisen raportointistandardin myötä.

Uudistetut ESRS-standardit julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä syyskuussa 2026. Delegoitu asetus (EU) 2026/1563 tulee voimaan 10.11.2026 ja sitä sovelletaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Pienemmille ja muun muassa arvoketjurajauksen suojaamille yrityksille on lisäksi vahvistettu vapaaehtoinen raportointistandardi (EU) 2026/1560.

Yrityksen kannattaa siksi tarkistaa aina sekä oma raportointivelvollisuutensa että se, mitä vastuullisuustietoja asiakkaat, rahoittajat ja toimitusketjun suuremmat yritykset käytännössä pyytävät.

Pk-yrityksen vapaaehtoinen raportointi

Pk-yritykselle vastuullisuusraportointi voi olla vapaaehtoista mutta silti liiketoiminnallisesti hyödyllistä. Asiakkaat, suuryritysten hankintaketjut, rahoittajat ja tarjouskilpailut voivat edellyttää vastuullisuustietoja, vaikka varsinaista lakisääteistä raportointivelvoitetta ei olisi.

Mitä mittareita kannattaa seurata?

Mittarit valitaan yrityksen olennaisten vaikutusten perusteella. Ympäristömittareita voivat olla päästöt, energiankulutus ja jätemäärät. Sosiaalisia mittareita voivat olla työtapaturmat, vaihtuvuus, koulutustunnit ja henkilöstökyselyt. Taloudellisia ja hallinnollisia mittareita voivat olla esimerkiksi investoinnit, verot, toimitusketjun arvioinnit ja eettisten ilmoituskanavien käyttö.

Raportoinnin käytännön vaiheet

1. Tunnista olennaiset vastuullisuusteemat.
2. Määritä tavoitteet ja vastuuhenkilöt.
3. Valitse muutama selkeä mittari.
4. Kerää tiedot säännöllisesti.
5. Raportoi tuloksista ja poikkeamista avoimesti.
6. Päivitä tavoitteet seuraavaa raportointikautta varten.

Raportointi osaksi johtamista

Raportointi tuottaa eniten hyötyä silloin, kun sitä ei tehdä vain julkaisemista varten. Tietojen pitäisi tukea johdon päätöksiä, investointeja, hankintoja, riskienhallintaa ja asiakastyötä. Näin vastuullisuusraportointi muuttuu vuosittaisesta dokumentista jatkuvaksi johtamisen työkaluksi.

Syvenny aiheeseen myös sivuilla ESG, hyvä hallinto, vastuullisuus, taloudellinen vastuu ja sosiaalisen vastuun mittaaminen ja raportointi.

Ajankohtaisia raportointioppaita ovat myös VSME-standardi pk-yrityksille, uudistetut ESRS-standardit 2026, kaksoisolennaisuus, Scope 1, 2 ja 3 -päästöt sekä yksinkertainen vastuullisuusraportti pk-yritykselle.